Lapset rakastavat luontoleikkejä. Leikkien tiimellyksessä tulee liikuttua ja harjoiteltua motorisia taitoja, samalla tutustutaan ja opitaan monia mielenkiintoisia asioita luonnossa ja luonnosta.
Luontoleikit on jaettu eri otsikoiden alle. Ryhmittely on viitteitä antava, sillä monet leikeistä kehittävät samanaikaisesti useita eri asioita, joten käytännössä sama leikki sopisi useamman eri otsikon alle.
Pidetään taidenäyttely metsässä. Luonto on valmistanut ja muovannut taideteoksia, jotka pitää vain löytää. Annetaan jokaiselle lapselle oma etukäteen valmiiksi leikattu pahvi-/ kartonkikehikko. Kehikko voi olla minkäkokoinen tahansa; A4 on käytännöllisin, A3 kokonsa puolesta hyväksi havaituin. Lapsi etsii kiinnostavimman, kauneimman, häntä puhuttelevimman asian, jonka hän kehystää valintansa merkiksi. Lapsi antaa luontotaululleen nimen. Kun kaikki ovat valmiit, käydään yhdessä katsomassa muiden taulut. Aihetta voidaan jatkaa ottamalla valokuvat luontotauluista ja pitämällä niistä näyttely, tai ainakin tallettamalla otokset esim. lasten kasvun kansioihin. Isoimpien kanssa aihetta voidaan jatkaa myös siten, että lapsi piirtää oman luontotaulunsa paperille muistoksi näkemästään, jolloin taidenäyttely pidetään myöhemmin sisätiloissa. Kolmas vaihtoehto on, että lapsen tekemä piirustus ja otettu valokuva yhdistetään yhdeksi työksi/ kokonaisuudeksi ja nekin esitellään sisätiloissa pidettävässä taidenäyttelyssä.
Annetaan jokaiselle parille tai joukkueelle tehtäväksi etsiä esim. leppäkerttuja, hämähäkkejä, muurahaisia jne. Huom. Ei kerätä löydettyjä ”ötököitä”, jotta ne eivät vioitu, vaan havainnoidaan niitä löydetyissä paikoissa. Jokaisesta löydetystä asiasta otetaan havainnon merkiksi maasta tikku, käpy tms. Kun etsintä on ohi, lasketaan tikut, jolloin saadaan selville, montako ”ötökkää” nähtiin. Aihetta voidaan jatkaa syventymällä tarkemmin esim. siihen, minkälaisista paikoista mitäkin "ötököitä" löydettiin, miksi? Jos mielenkiintoa riittää mielenkiintoisimpien "ötököiden" oikeita nimiä voidaan selvittää myöhemmin ja syventyä asiaan lähemmin.
Halataan puuta, riittävätkö kädet? Entä onnistummeko halaamaan puuta, jos teemme sen pareittain; ylettävätkö kätemme nyt puun ympäri? Montako lasta tarvittiin? Montako kättä? Minkä puun halaamiseen tarvittiin eniten käsipareja? Montaako puuta halasit? Montaako erilaista puuta halasit? Mitä puita halasit? Minkälaisia puita oli helpointa halata?
Piilotetaan metsään tai pihamaalle erivärisiä piipunrassin pätkiä (yhdestä piipunrassista tulee 3 pätkää, piipunrassi on helppo kiinnittää esim. oksiin kiinni).
Etsitään piilotetut pätkät. Eniten pätkiä löytänyt on voittaja. Mitä värejä löytyi? Nimetään värit. Voidaan leikkiä myös joukkueittain, jolloin jokainen joukkue kerää vain yhtä väriä, esim. sinisten joukkue sinisiä pätkiä.
Valitaan yksi leikkijöistä tintiksi, muut ovat talitinttejä eli talitiaisia. Talitiaiset etsivät ruokaa liikuskellen ympäriinsä. Aikuisen merkistä tintti lentelee piiloon. Tintti on löytänyt hyvän ruokapaikan ja visertää siitä ”titi-tyy, titi-tyy”- äänellä. Muiden talitiaisten on yritettävä löytää tintti ja hyvä ruokapaikka.
Jaetaan leikkijät tiaisiin, varpusiin ja keltasirkkuihin. Jokaisella lintulajilla on oma pesäpuunsa. Yksi leikkijöistä on haukka. Haukka yrittää ottaa pikkulintuja kiinni. Haukka huutaa: ”haukka tulee”, jolloin pikkulinnut yrittävät ehtiä pesäpuihinsa ennen haukkaa. Kiinnijäänyt pikku lintu siirtyy haukan pesään. Huom. Leikissä ei ole tarkoituksena saada kaikkia pikkulintuja kiinni, vaan tarkoituksena on havainnollistaa, että ruoanhankinta ei ole helppoa. Leikki havainnollistaa myös luonnon lakia ja kiertokulkua: osa joutuu muiden ravinnoksi, osa selviytyy.
Yksi leikkijöistä on lepakko, jonka silmät peitetään huivilla. Toinen leikkijä valitaan yökköseksi. Yökköselle annetaan pieni kello tai kulkunen. Muut leikkijät seisovat piirissä kädet toisten käsissä kiinni. Lepakko ja yökkönen ovat piirin keskellä. Ohjaajan merkistä sekä yökkönen että lepakko lähtevät liikkeelle. Yökkönen helistelee kelloa ja lepakko yrittää suunnistaa äänen suuntaan. Kun lepakko on tarpeeksi lähellä, hän yrittää käsillään tavoitellen saada yökkösen kiinni. Kun lepakko on saanut yökkösen kiinni, leikki päättyy. Yökkösestä tulee lepakko, lepakko menee piiriin ja piiristä valitaan uusi leikkijä yökköseksi.
Yksi leikkijäistä on hauki (pehmoleluhauki tai hauen kuva, jota leikkijä uittaa, sopivat hyvin tähän leikkiin). Muut leikkijät ovat pikkukaloja, jotka uiskentelevat järvessä. Lauletaan: ”pienet kalat uivat aijai, pienet kalat uivat aijai, pienet kalat uivat aijai, kohta tulee hauki… ei kai! Pienet kalat jähmettyvät paikoilleen, kun hauki on liikkeellä. Hauki yrittää huomata, jos joku pikku kaloista liikahtaa. Hauki ”näykkäisee”/ koskettaa liikahtanutta eli syö pikkukalan. Syödystä pikkukalasta tulee uusi hauki.
Yksi leikkijöistä vetää pussista kortin, jossa on eläimen kuva. Leikkijä on eläin, joka kuvassa on. Leikkijä liikkuu, ääntelee yms. kuin kyseessä oleva eläin. Muut leikkijät yrittävät kysymyksillään saada selville, mikä eläin on kyseessä.
Jokainen leikkijä saa ottaa pussista yhden eläimen kuva (pussissa on saman eläimen kuvia 2kpl). Kun kaikilla on omat kuvansa, leikkijät alkavat äänellä eläimelle tyypillisellä tavalla. Leikkijöiden tulee äänen perusteella löytää itselleen pari eli susi etsii itselleen suden jne. Jos kuvia ja pussia ei ole, leikkijöille voidaan myös vain kuiskata eläinten nimet.
Leikkijät ovat takiaisia ja liikkuvat pomppimalla/ hyppimällä ympäriinsä. Takiaiset yrittävät päästä pomppimalla lähemmäksi muita takiaisia. Päästyään riittävän lähelle, ne tarttuvat toisiinsa ja jatkavat pomppimista/ liikkumista yhdessä, ja yrittävät tarttua uusiin takiaisiin. Leikki loppuu, kun kaikki takiaiset ovat tarttuneet toisiinsa, jolloin leikkijöistä on muodostunut yksi, suuri takiaispallo.
Leikkijät ovat piirissä istumassa tai seisomassa. Yksi leikkijöistä aloittaa leikin kääntymällä oikealla puolellaan olevaan leikkijään päin ja sanomalla hänelle ”röh röh”. Kyseinen leikkijä kääntyy viereiseen leikkijään päin ja sanoo: ”röh röh”. Leikki jatkuu samalla kaavalla, kunnes
piirissä viimeisenä vuorossa olevalle sanotaan ”röh röh”. Viimeinen leikkijä vastaa sanomalla
mahdollisimman nopeasti ”possu on kotona”. Lapsista on hauskaa, kun ”röh röh” – sanoja yritetään sanoa mahdollisimman nopeasti piirissä eteenpäin leikkijältä toiselle.
Isommille leikkijöille: leikkiä voidaan leikkiä myös viestinä/ kilpailuna, jolloin tehdään vähintään kaksi joukkuetta, lapsimäärästä riippuen. Nopein ja leikistä oikein suoriutunut joukkue voittaa. Leikkijöiden pitää muistaa sanoa ”röh röh” kahteen kertaan jne.