Luontorunoja

 

Luontorunot, kuten sadut ja tarinatkin, elävöittävät luonto- ja ympäristökasvatusta. Joskus yksittäinen runo voi toimia innoituksen lähteenä piirroksille tai jopa kokonaiselle projektille. Runot rikastuttavat ja tukevat kielellistä kehitystä. Runojen myötä siirtyy myös kansanperinnettä sukupolvelta toiselle.

Runosuoni sykkimään! Runojen tekeminen sujuu myös lapsilta. Kun aikuinen kirjaa lasten runot ylös, säilyvät lasten "hengen tuotokset" tallessa.

Sivustolla olevat luontorunot eivät ole omiani. Runonkirjoittajan nimi on mainittu suluissa runon jälkeen, jos runonkirjoittajan nimi on ollut minulla tiedossa. Osa runoista on vanhoja, suomalaisia kansanrunoja.

 

Eläinrunoja

  • Orava hyppää puusta puuhun
    sana kulkee suusta suuhun.

  • Pieni orava

    Asui pieni orava
    ison kuusen oksalla,
    kuori kävyt kätevästi,
    sitten hyppi näppärästi,
    puusta puuhun hui ja hei!
    Eikä huolta ollut, ei.
    Suuren kuusen latvassa
    hauska oli keinua.

  • Jänis juoksee,
    korvat huiskaa
    pitkin vuorenrinteen
    luiskaa.
    Hännäntupsu
    hieman keikkaa,
    ilmavirtaa viikset leikkaa.

  • Pupun pilvilinna

    Korvat kääntyy, kuuntelee,
    nenä nuuhkii yötä.
    Käpälällään selittäää, silittää…
    Edessä on tuttu tie,
    minne pupu vie?

    (Outi Markkanen)

  • Lettukestit

    Pupu paistoi lettuja.
    Työntyi tuohon kettuja
    haistamaan,
    maistamaan,
    lisää paistamaan.
    Eikä sitten muuta.
    Töllisteltiin kuuta.
    Ketut söivät letut
    Pupulle jäi petut.

    (Ester Ahokainen)

  • Karhunmörrikät

    Karhunmörrikät,
    jörrikät, pörrikät kestiä pitävät
    kaiken kesää.
    Syksyllä vasta kömpivät pesään.
    Siellä ne nukkuvat makoisasti
    uuden hunajan tuoksuun asti

    (Kaija Pakkanen)

  • Nalle eksyksissä

    Nalle pieni tassukka,
    eksyi emostaan.
    Karhuperhe – rassukka
    itki huolissaan.
    Kyyneleiset silmät pyyhki,
    pelokkaana hiljaa nyyhki.
    - löytänetkö emon luo?
    edessä on suo.

    Hillamarjat keltaiset
    tuoksuu, houkuttaa.
    Nalle suolle astelee,
    jalka uppoaa.
    Emo avunhuudon kuuli,
    tuli niin kuin myrskytuuli.
    Marjamiehen uupuneen
    nosti olalleen.

    Kuopuksensa kyyneleet
    emo nuolaisi,
    tassuillansa hellästi
    lasta ohjaili.
    Haihtui pörröturkin suru,
    karhuperheen kullanmuru
    päätyi sulaan sovintoon
    emon kainaloon

    (Ester Ahokainen)

  • Ketun kauppa

    Ohdakkeen alla on ketulla kauppa
     - arvaatko mitä se myy?
    Hiirille loukkuja, kaloille koukkuja,
    linnuille häkkejä, kissoille säkkejä.
    Kukaan ei osta
     - missä syy?

  • Hiiren leipä

    Silkka
    pikku vesitilkka,
    jauhonrippu.
    Siitä hiiri paistaa sievän
    palleroisen ohraleivä.

    (Kaija Pakkanen)

  • Syksyllä saatiin pakkassäitä,
    järveen alkoi kasvaa jäitä.
    Mirri puki ylleen punaisen takin,
    punaiset kintaat ja punaisen lakin.
    Sitten hän järvelle juoksi heti
    ja kiireesti luistimet jalkaansa veti.
    Jää kun alkoi ruskaa ja rauskaa,
    Mirri vain lauleli laulua hauskaa.
    Halkesi jää ja räiskis!
    Mirri kylmään veteen läiskis!
    Kauhea asia, mikä on edessä,
    Mirri kiljui ja parkui vedessä.
    Rannalta suksisauva annettiin,
    märkänä Mirri kotiin kannettiin.
    Vettä nyt valui punainen takki,
    punaiset kintaat ja punainen lakki.
    Kyllä nyt Mirri sylki ja sähisi,
    kaiken viikkoa yski ja kähisi.
    Muista vastakin lupa kysyä
    ja heikoilta jäiltä pois pysyä.

Runoja hyönteisistä, etanoista yms.

 

  • Itikkainen ilman lintu,
    älä pure minua.
    Minut on tehty tervaksesta,
    hongan oksista hosuttu.

  • Hyttyräinen, pyttyräinen
    älä pistä piikilläsi,
    älä tunge tuurallasi,
    pistä piikki siiven alle,
    käännä kärki käppyrähän!

  • Elä ammu ampiainen,
    elä pistä piikkiäinen.
    Pistä piikkis pihlajan juureen,
    kannukses kankaaseen.

  • Ahkera mehiläinen

    Mehiläinen toivoo poutaa,
    kukkasista mettä noutaa,
    syö kun joutaa,
    itseksensä turisee,
    surisee - zzee.

  • Oi sä toukka tollero,
    kaunis karvalollero
    Varo sitä varpusta,
    tiaista ja tikkaa,
    toukka on makeampi
    tunkion rikkaa.
    Kotvaksi itsesi kotelohon peitä
    sitten se heitä,
    ja perhona liitele ilmojen teitä.

  • Tutteli teijaa,
    perhoset leijaa,
    kaunis on kesäilta!

  • Etanan koti

    Pikkuisella etanalla
    oli koti koivun alla.
    Lehtipeitto jalkain päällä,
    nukkui siellä poutasäällä.

  • Etana juhlii

    Etana on kävelyllä
    paras juhlapuku yllä.
    Sarvet ovat piilossa,
    helmet hienot kaulassa.

    Matka mataa mietiskellen,
    pientä tietä taaperrellen.
    Naapurihin, niinpä niin,
    juhlihin kun kutsuttiin.

  • Vaihtelua

    Miksi olet, leppäkerttu
    punaisissa aina?
    Etkö sentään valkoisia
    pidä sunnuntaina?

    (Kaija Pakkanen)

  • Muurahainen

    Kerran pieni muurahainen
    kävelemään lähti.
    Korkealla taivahalla
    tuikki aamutähti.
    Metsäss`oli paljon uutta.
    Mitä siellä näki?
    Erään kuusen oksalla kukkui kevätkäki.

  • Ku leppäkerttu hulahutti
    niin kettu suuttu
    näin se hulahutti
    lörö lörö

    (Kati Kirstinä, 2v)

  • Havaintoja

    Etana sadetta ennustaa.
    Sateen edellä kaloja saa.
    Silloin kun sataa, kastuu maa,
    sika saa nuhan ja aivastaa.

    (Laura Latvala)

  • Tämä on elämää vasta,
    huokaisi etana
    ja haukkasi mansikasta.

  • Etana, etana näytä sarves,
    onko huomenna pouta?
    Kuka aina joutaa
    ennustamaan poutaa,
    sienen alla sateellakin
    sarvet näytää?

  • Dilliä ja piparjuurta
    äiti kasvattaa.
    Dillin vartta vaapperaa
    pitkin ylös kapuaa
    kaksi etanaa
    niin suurta
    nähdäkseen avaraa
    maailmaa

    (Lauta Latvala)

 

Linturunoja

 

  • Lii lii linnunpoika,
    pienen linnun poika.
    Pieni lintu se pitkällä nokalla
    poikiansa hoitaa.

  • Piis piis, pikkuinen lintu,
    missä sulla on pesä?

    Lahon kannon kainalossa,
    siellä on mennyt kesä.

  • Vii vaa varpunen,
    missä on sun pesäs?

    Väärässä männyssä,
    kuivassa kuusessa,
    Väkkäräniemessä,
    veräjän pielessä.

  • Souda, souda sorsan poikaa,
    lieku, lieku linnun lasta.
    Sorsa soitti kanteleella,
    vesilintu vempeleellä.

  • Kuku käki, laula lintu,
    pajata palokärki!
    Käki kukkuu koivikossa,
    pienet linnut laulaa.

  • Kukkuipa käkeä kolme,
    kolmen koivun latvasessa:
    kuka kukkui helskytellen,
    se oli emon käkönen,
    kuka kukkui kuuluisasti,
    se oli ison käkönen,
    kuka kukkui kuikutellen,
    se oli minun käköni.

  • Käki tuo kesän soman,
    pääsky päivän lämpimän.

  • Kuu kierusta kesään,
    puolikuuta peipposesta,
    västäräkistä vähäisen,
    pääskysestä ei päivääkään.

  • Menin minä metsään kävelemään,
    löysin linnun pesän,
    pesäs oli linnunpoikia,
    emälintu siivillänsä
    poikiansa hoiti.

  • Siu sui suukkonen
    pikkulinnun suukkonen
    nokan hellä hipaisu,
    siukkusiiven sipaisi.

    (Kaija Pakkanen)

  • Tikalla on nälkä

    Tik tik tikanpoika
    etsii toukanpipanoita.
    Puu on kovaa: tik, tik, tak.
    Nokka väsyy: nip, nap, nip.
    ”Tule tänne tikanpoika,
    tääl on toukanpipanoita!”
      - lahokanto kailottaa.
    Tikka vatsan täyteen saa.

  • Tikanpuu

    Tikka puuta koputtaa,
    jänis juosta laputtaa,
    orava käpyä nakertaa,
    myyrä kolosta kurkistaa
      - kuka tänne tulla saa?

  • Pöllön huuto

    Äsken juuri pöllö huusi:
    loppui kesä.
    Onkos täynnä ruokaa pesä?
    Metsä huokaa,
    sataa lunta,
    syvää unta kohta
    nukkuu luomakunta.

  • Harakka istui puussa,
    onkimato suussa.
    Sanoi yks, sanoi kaks,
    huomenna pääset vapahaks.

  • Harakka söi matoja laudalla,
    emäntä tuli riihestä, luki:
    yks, kaks, kolmetoist,
    mene sinä siitä pois!

Kevätrunoja

 

  • Talvi oli
    kesä tuli
    lumi suli pois!

  • Kevät tuli
    lumet suli
    puro sanoi
    puli puli!

  • Kevät

    Kevät lumen sulattaa,
    auringossa sulaa maa.
    Talven valta raukeaa,
    lehtisilmut aukeaa.
    Linnut saapuu Pohjoiseen,
    maahan vielä hiljaiseen.

    (Jukka Parkkinen)

  • Pajunkissa

    Valkoinen pajunkissa
    uinuu kevättunnelmissa,
    lämpöisessä auringossa
    äitipajun kainalossa.

    (Kaija Löytty)

  • Pääsisäislaulu

    Kun tulee pääsiäinen
    niin silloin alkaa kevät.
    Pienet kissat keltaisina pajuun kiipeilevät.
    Muutakin on kummaa,
    kukko helttapäinen munii munat koreat,
    kun tulee pääsiäinen.

    (Aale Tynni)

  • Aamu kaunein vasta odottaa
    pieni lintu siiven alla on.
    Hellä tuulenhenki koskettaa,
    aukeaa silmunlehvä oksiston.

  • Kasvimaan aapinen

    Porkkana on kellertävä,
    herne hennon vihreä,
    punajuuri lyllerö,
    lanttu lallu lyllerö.

    Kaalinkerä kaljupää
    pullistellen leviää,
    kukkakaalisukulainen
    oikea on kaunokainen.

    Piparjuurta, kynsilaukkaa
    joka hampaitansa haukkaa,
    muistakoon:
    ne ja joskus retikka
    karvaat on kuin etikka.

    Nauris litteä kuin kello
    vanhin juurikas on pellon.

    Tilli, kurkku, tomaatti
    pellon ovat aateli,
    samaan kastiin kuuluvat
    sellerit ja paprikat.

    Ruohosipulia, persiljaa
    ei saa toki unohtaa.

    Entä mitä perunasta?
    Siinäpä on juures vasta!
    Hyvin puoltaa sukuansa
    se on tosi pellon kansa!
    Ellei ole perunaa,
    ei myös kunnon puutarhaan.

    (Kaija Pakkanen)

 

Kesärunoja

 

  • Päivä paistaa

    Päivä paistaa
    perhonen
    kukkain keskelle
    lepattaa
    Niitty nauraa, linnut laulaa
    kultasiivet kimaltaa.

  • Kesä

    Kasvit kukkaan puhkeaa,
    luonnossa on uhkeaa.
    Ruoho kasvaa suhisten,
    metsä elää kuhisten.
    Linnut, myyrät, muurahaiset,
    pojat, tytöt, miehet, naiset.

    (Jukka Parkkinen)

  • Lämmöllä

    Auringon suukko
    kun lämmöllä koski,
    punastui mansikkaneidon
    Ujosti käänsi hän
    poskensa toisen.
    Aurinko suikkasi
    samanmoisen

    (Ester Ahokainen)

  • Päivänlasku koivikossa

    Lehdon poikki polku johtaa,
    valkoisina kyljet hohtaa
    päivänlaskun aikaan.
    Uneen tyyntyy lehvän leikki,
    hiljaa hyrrää hyttysheikki.

    (Tuomo Lahdelma)

  • Kesäkuu

    Hyttysen hyrinä,
    ukkosen jyrinä.
    Perhosen lento,
    vanamo hento.
    Purojen juoksu,
    mataran tuoksu.
    Matojen tonkija,
    onnekas onkija.
    Hehkuva katu,
    kuutamosatu.
    Mansikkamaito
    - kesä on aito.

    (Kaija Pakkanen)

  • Kuivana kesänä

    Sada sada saavillinen,
    tipu tipu tiinullinen!

  • Ruoho maassa, lintu puussa,
    sadeheinä kissan suussa.
    Pilvi siellä, pilvi tuolla,
    kohta sataa joka puolla.

  • Pois pilvi päivän päältä!
    Anna päivän paistaa.
    Anna auringon loistaa,
    pienten lasten lämmitellä.

  • Kesäaamu

    Punainen pumpulimekko
    ja sininen silkkisukka,
    hiuksissa tuonenkukka.
    Kultaiset kengänkärjet
    kilahtaa rantakivikkoon,
    jäi helminauha heinikkoon.

    (Tuulia Aho)

  • Kesäilta

    Niityllä sirkka viulua soittaa,
    tahdissa sääski tanssia koittaa.
    Niityllä sirkka viulua soittaa,
    tahdissa sääski, tanssia koittaa.

    Titteriteijaa,
    perhoset leijaa,
    kaunis on kesäilta.

    Aurinko kultaa, peltojen multaa,
    nurmen nukkaa, puuta ja kukkaa.
    Aurinko kultaa, peltojen multaa,
    nurmien nukkaa, puuta ja kukkaa.

    Titteriteijaa,
    perhoset leijaa,
    kaunis on kesäilta.

    (Immi Hellén)

  • Kukkaloru

    Ruusu, päivänkakkara,
    risu, oksankäppyrä,
    koiranputki, narsissi,
    harsokukka, sypressi.

  • Anna
    harakalle hattu,
    karhulle vattu,
    lampaalle nata,
    hanhelle tatar,
    ahvenelle vita,
    leijonalle kita.

    Tuli
    harakanhattu,
    karhunvattu,
    lampaannata,
    hanhentatar,
    ahvenvita,
    leijonankita

    (Kaija Pakkanen)

  • Kaksi on kaunista kesällä:
    lehti puussa, ruoho maassa.
    Minä kohta kolmantena.

  • Huppila, huppila hyväistä lasta!
    Kesällä marjoja poimimaan,
    talvella tappuroita kehräämään.

Syksyrunoja

  • Hallainen viitta heilahtaa
    ja tuntuu kirpeä tuoksu.
    Koivusta lehti putoaa
    ja tieltä kuuluu juoksu.
    Kautta kylmän nenänpääni,
    se on syksyn ääni.

  • Syksy

    Ruohot, kasvit lakastuu,
    syksy ilma pakastuu.
    Puut ja pensaat varjää ruska,
    luonnon valtaa lähdön tuska.
    Tuuli lehdet puusta ajaa
    muuttolinnut muuttaa majaa.

    (Jukka Parkkinen)

  • Sienten tanssi

    Kuusen alla tanssi alkaa
    sienten kanssa yhtä jalkaa.
    Silkkilakit tahtiin keinuu,
    viehkeästi heltat heiluu.

    (Tuomo Lahdelma)

  • Sateinen päivä

    Sataa sataa
    kaatamalla,
    taivasalla
    kuraa aina.

    Litisee ja lotisee,
    loiskahtaa ja moiskahtaa,
    ropisee ja roiskahtaa.

    Sataa sataa,
    kaatamalla,
    taivasalla
    ankat menee naimisiin.

    (Eeva-Liisa Manner)

  • Vaihtelua

    Ah, voi että
    aina sataa vettä.
    Meret,
    järvet,
    lammet,
    joet,
    purot,
    ojat,
    pisarapojat,
    kaikki tulvii, vettä, vettä.
    Mihin astut,
    aina kastut.
    Isä pilvi,
    äiti pilvi,
    pilvipiiat!
    Lopettakaa sateenkuoro!
    Auringolla on jo vuoro.

    (Ester Ahokainen)

  • Syysaamu puistossa

    Puiston puissa
    huura heijuu
    verkkaisesti
    lehti leijuu,
    kunnes siilin
    piikkiin tarttuu,
    kesän taakka
    jälleen karttuu.

    (Tuomo Lahdelma)

  • Sateella

    Litsis lotsis, litsis lotsis,
    lapset astuvat.
    Pikku saappaat, pikku saappaat
    kaikki kastuvat.

    Sade lakkaa, sade lakkaa,
    pilvi taakse jää.
    Päivä aistaa, päivä paistaa,
    tulee poutasää.

  • Sataa.
    Pisara poikineen
    aukaisee laskuvarjon,
    joka on tehty pilvestä.
    Mikä kutittaa
    nenänpäätä,
    putoaa niskaan ja
    saappaaseen?
    Sehän on pisara poikineen.
    Hyvänen aika
    kuinka sataa.

  • Hallainen viitta heilahtaa
    ja tuntuu kirpeä tuoksu.
    Koivusta lehti putoaa
    ja tieltä kuuluu juoksu.
    Kautta kylmän nenänpääni,
    se on syksyn ääni.

 

Talvirunoja

 

  • Nuku nuku nuori oksa,
    viel on maassa halla.
    Kanerva ja koivunoksa
    nukkuu lumen alla.

  • Pakkanen puhurinpoika,
    älä kylmää kynsiäni,
    älä päätäni palella.
    Palele kylmiä puita,
    palele maita,
    palele kylmiä kiviä.

  • Metsä huokaa, sataa lunta,
    syvää unta kohta nukkuu luomakunta.

  • Talvi

    Talven tuisku maahan heittyy,
    metsä lumivaippaan peittyy.
    Nukkuu talviunta nalle,
    hiiret menee hangen alle.
    Korppi talven pimeään,
    raakkuu omaa nimeään.

    (Jukka Parkkinen)

  • Talvi

    Talven ukko, lumiukko, lunta säkistä heittää.
    Jäätä suihin, kylmää luihin; tienoot lumella peittää.

  • Talven taiteilija

    Talitintti hakkaa
    jäistä talipakkaa.
    Kylmä on, ei takkaa.
    Pakkanen ei lakkaa.
    Veistää talven patsaan,
    lastut lentää vatsaan.

  • Laskiainen

    Liu lau laskiaista.
    Pellavia kuin silkinsuonia,
    hamppuja kuin haivaleita,
    räätiköitä kuin nurkanpäitä,
    nauriita kuin nappeja.
    Hyviä jyviä, kovia ohria. Huroo!

  • Hauskaa on hangella

    Suksen nokka kuin pikkuinen hiiri
    valkoista kenttää ravaa.
    Hankea pitkin ne piipertää
    ja sukselle tietä avaa.

  • Lumilaulu

    Lunta putoo, lunta putoo,
    pilvi talvisukkaa kutoo.
    Lumivanttuut sormissansa
    kuuset näkee uniansa.

    Hännäkkäitä, pyrstökkäitä.
    Nassukkaita, tassukkaita.
    Paljon lunta, talviunta
    näkee puoli valtakuntaa.

    Tossukkaita, myssykkäitä.
    Hupukkaita, huivipäitä.
    Turkeissansa talvikansa
    astuu ulos koloistansa.

    (Kaarina Helakisa)

  • Tuuli se lunta lennättää,
    valkoista piiriä pyörittää.
    Lumikukkia jää,
    lumikukkia jää,
    lumikuninkaan viitta kimmeltää.

    Lumikuningas ratsastaa,
    lumesta tuulia puhaltaa.
    Lumilauluja saa,
    lumilauluja saa,
    vitivalkoinen tuuli kuljettaa.

 

Vuodenaikarunoja

 

  • Vuodenajat

    Keväällä nousee nurmennukka.
    Kesällä loistaa auringonkukka.
    Syksyllä sade soittaa lehtiä.
    Talvella täytyy nukkumaan ehtiä.

  • Taas on tullut tammikuu.
    Uusi vuosi naurusuu
    astuu portaat reippahasti,
    kaksitoista alas asti.
    Niin on vuosi lopussa,
    uusi jälleen alussa.

  • Vuodenajat

    Tammi-, helmi-, maaliskuussa
    pakkasherra paukuttaa,
    huhti-, sekä toukokuussa
    kevät kirkas meille saa.
    Kesä-, heinä-, elokuussa
    syödään marjat vesisuussa.
    Syyskuu antaa omenat,
    koulukirjat painavat.
    Lokakuussa sade soittaa,
    kunnes pimeyden voittaa
    vuoden loppu joulukuu.
    Terve teille lapsiparvi
    - kutsua ei meitä tarvi,
    jokaiselle aikanaan
    tuomme lahjat tullessaan.

  • Vuosi

    Tammi-, helmikuussa
    lumi maassa, puussa.
    Maaliskuussa paju herää,
    huhtikuu pois lumen kerää.
    Toukokuussa lintu puussa,
    kesäkuussa kesä maassa,
    heinäkuussa heinä haassa.
    Elokuussa elon leikkuu,
    syyskuussa syksy keikkuu.
    Lokakuussa, marraskuussa
    loka loiskuu, maa on marras,
    joulukuussa joulupuussa
    joulun tähti harras

    (Luukas Aro)

  • Kuukaudet

    Vuoden alku tammikuussa,
    vielä talvi helmikuussa,
    maaliskuussa lumi sulaa,
    huhtikuussa kurjet palaa,
    käki kukkuu toukokuussa,
    juhannus on kesäkuussa,
    heinäkuussa heinää tehdään,
    elokuussa eloon mennään,
    syyskuu on sun koulukuusi,
    lokakuussa on talvi uusi,
    järvet jäätyy marraskuussa,
    joulu saapuu joulukuussa.

  • Kuukausiloru

    Tammi-, helmi-, maaliskuussa
    lunta maassa, lunta puussa.
    Huhtikuussa kevät herää,
    toukokuussa linnut kerää,
    kesä-, heinä-, elokuussa
    kesä keikkuu, elon leikkuu.
    Syyskuussa syksy alkaa,
    lokakuussa jo kastaa jalkaa,
    marraskuussa maa on marras,
    joulukuussa joulupuussa,
    joulutähti harras.

  • Koko vuosi on kuin piiri,
    joka pyörii, pyörii
    kevät, kesä, syksy, talvi,
    vuorotellen hyörii.

  • Tammikuu on pakkasherran,
    helmikuu suo hiihtoloman,
    maaliskuu jo aurinkoinen,
    huhtikuu luo urvun soman,
    toukokuussa koulu loppu,
    kesäkuussa valon taikaa,
    heinäkuussa kova hoppu,
    elokuu on marja-aikaa,
    syyskuu tuopi lapset kouluun,
    lokakuussa lehdet putoo,
    marraskuussa jäät järviin kutoo,
    sittenpä jo tullaan jouluun!

  • Talvella maa on valkoinen,
    kesällä viheriäinen,
    Niin on tyttö iloinen
    kuin kerä pyöriväinen.
    Tullin lullin lumi suli,
    tuli vallan kesä,
    kesä kullan lämpimällä,
    löysin linnunpesän.

 Sivun alkuun